Työnkuva, työtehtävät ja työpaikan ympäristö vaikuttavat syömiseen. Hyvä työpäivän aikainen ravitsemus tukee jaksamista niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Oletko valvonut joskus läpi yön? Nukkumaton yö kerryttää univelkaa, eli unipainetta, joka tuntuu seuraavana päivänä ylitsepääsemättömänä väsymyksenä, heikkona keskittymiskykynä ja matalana mielialana¹. Pitää pinnistellä pysyäkseen hereillä. Univelka kuitataan vain nukkumalla, pitkään ja paljon.

Nälkä, vastaavasti kuin univelka, kuittaantuu vain syömällä. Liian pienten tai väliin jääneiden aterioiden myötä “nälkäpaine” kasvaa – ja purkautuu sitten, kun vihdoin on aikaa syödä. Jos ateriat jäävät työpäivinä toistuvasti liian vähäisiksi, on haastavaa syödä terveellisesti vapaa-ajallakaan. Pitkät ateriavälit johtavat helposti isompiin kerta-annoksiin ja hotkimiseen. Tunne pohjattomasta nälästä, napostelu ja makean nälkä ovat usein merkkejä liian vähäisestä syömisestä aamulla ja päivällä, joskus taustalla on myös tunnekuormaa, jota ruoalla pyritään hetkellisesti lievittämään.

Ruoanvalintaa ohjaavia tekijöitä on useita, kuten tavat ja tottumukset, ruoanvalintaympäristö, makumieltymykset, vireystila ja tunteet, mukaan lukien nälkä- ja kylläisyysaistimukset. Aamiainen voi jäädä varhaisen herätyksen takia toistuvasti välistä tai vatsa voi reagoida stressiin ikävästi. Nälkäisenä lautaselle tulee myös matalammalla kynnyksellä valittua nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa sisältävää ruokaa. Vaikka energiansaanti pysyisi sopivalla tasolla, energiatiheistä elintarvikkeista ei yleensä saa riittävästi terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten vitamiineja ja kuituja.

Työikäiset hakeutuvat ravitsemusterapeutin vastaanotolle tyypillisesti vatsa- ja suolistovaivojen tai painon muutosten takia. Taustalla voi olla myös kohonneet kolesteroli- tai verenpainearvot tai heikentynyt sokerin sieto, joihin ravitsemuksella voidaan yleensä vaikuttaa. Keskusteluissa tyypillisinä arkiruokailun haasteina esiin nousevat kiireessä syöminen, suuret annoskoot ja pitkät ateriavälit ja napostelu.

Mikäli huomaat, ettet työpäivinä pysty syystä tai toisesta syömään vireystilaa ja jaksamistasi tukevalla tavalla, on hyvä pysähtyä miettimään sen vaikutuksia vapaa-ajan syömiseesi. Mikäli havaitset syömistä haittaavia tekijöitä työympäristössäsi tai työn organisoinnissasi, et todennäköisesti ole ongelman kanssa yksin. Voit ottaa asian esille esihenkilösi kanssa ja selvittää, mitkä tekijät työssä estävät säännöllistä ja tasapainoista syömistä – on myös työnantajan etu kehittää työhyvinvointia yhteistyössä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa².

Harva meistä haluaa syödä epäterveellisesti, päinvastoin, mutta käytännön haasteet tulevat usein tämän tavoitteen tielle. Me työterveyshuollon pätevyyden omaavat ravitsemusterapeutit autamme työpäivän uudelleen muotoilussa, niin että sekä työn kuin ravitsemuksenkin tarpeet tulevat huomioitua.

Laratesta löydät useita työn ravitsemuksellisiin haasteisiin perehtyneitä ravitsemusterapeutteja, kun haet ravitsemusterapeuttia hakusanalla “työhyvinvointi”. Luennoimme ja koulutamme mielellään ravitsemuksesta työkyvyn ja työssä jaksamisen näkökulmasta – ota rohkeasti yhteyttä!