Työnkuva, työtehtävät ja työpaikan ympäristö vaikuttavat syömiseen. Hyvä työpäivän aikainen ravitsemus tukee jaksamista niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Oletko valvonut joskus läpi yön? Nukkumaton yö kerryttää univelkaa, eli unipainetta, joka tuntuu seuraavana päivänä ylitsepääsemättömänä väsymyksenä, heikkona keskittymiskykynä ja matalana mielialana1. Pitää pinnistellä pysyäkseen hereillä. Univelka kuitataan vain nukkumalla, pitkään ja paljon.
Nälkä, vastaavasti kuin univelka, kuittaantuu vain syömällä. Liian pienten tai väliin jääneiden aterioiden myötä “nälkäpaine” kasvaa – ja purkautuu sitten, kun vihdoin on aikaa syödä. Jos ateriat jäävät työpäivinä toistuvasti liian vähäisiksi, on haastavaa syödä terveellisesti vapaa-ajallakaan. Pitkät ateriavälit johtavat helposti isompiin kerta-annoksiin ja hotkimiseen. Tunne pohjattomasta nälästä, napostelu ja makean nälkä ovat usein merkkejä liian vähäisestä syömisestä aamulla ja päivällä, joskus taustalla on myös tunnekuormaa, jota ruoalla pyritään hetkellisesti lievittämään.
Onko haasteena sittenkään vapaa-ajan ruokailut?
Mahdollistaako työsi riittävän ja järkevän syömisen työaikana sekä siihen vaadittavat tauot? Jos työpäivinä vireystilaa ja jaksamista tukeva syöminen ei onnistu, pohdi hetki työpäiväsi vaikutusta vapaa-ajan syömiseen. Yleensä keinot eväiden tai välipalojen tekemiseen löytyy, jos motivaatiota löytyy. Mikäli havaitset syömistä haittaavia tekijöitä työympäristössäsi tai työn organisoinnissasi, et todennäköisesti ole haasteen kanssa yksin. Ravitsemusterapeutin voi myös pyytää työterveydestä työpaikalle selvittämään, mitkä tekijät työssä estävät säännöllistä ja tasapainoista syömistä – on työnantajan etu kehittää työhyvinvointia yhteistyössä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa2.
Työ vaikuttaa myös suoraan ruokailuun. Ruoanvalintaa ohjaavia yksilöllisiätekijöitä ovat esim. tavat ja tottumukset, makumieltymykset, vireystila ja tunteet, mukaan lukien nälkä- ja kylläisyysaistimukset, mutta myös ruoanvalintaympäristöllä on suuri merkitys. Aamiainen voi jäädä varhaisen herätyksen takia toistuvasti välistä tai vatsa voi reagoida stressiin ikävästi. Nälkäisenä lautaselle tulee myös matalammalla kynnyksellä valittua nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa sisältävää ruokaa. Vaikka energiansaanti pysyisi sopivalla tasolla, energiatiheistä elintarvikkeista ei yleensä saa riittävästi terveydelle tärkeitä ravintoaineita, kuten vitamiineja ja kuituja.
Miten työterveyshuollosta voi saada lähetteen ravitsemusterapeutille?
Työikäiset hakeutuvat ravitsemusterapeutin vastaanotolle tyypillisesti vatsa- ja suolistovaivojen tai painon muutosten takia. Taustalla voi olla myös kohonneet kolesteroli- tai verenpainearvot tai heikentynyt sokerin sieto, joihin ravitsemuksella voidaan yleensä vaikuttaa. Keskusteluissa tyypillisinä arkiruokailun haasteina esiin nousevat kiireessä syöminen, suuret annoskoot ja pitkät ateriavälit ja napostelu. Lähetteen voit saada työterveyshoitajalta, -lääkäriltä tai työfysioterapeutilta, jos ravitsemusterapiapalvelut kuuluvat työterveyshuollon sopimukseen.
Harva meistä haluaa syödä epäterveellisesti, päinvastoin, mutta käytännön haasteet tulevat usein tämän tavoitteen tielle. Me työterveyshuollon pätevyyden omaavat ravitsemusterapeutit autamme työpäivän uudelleen muotoilussa, niin että sekä työn kuin ravitsemuksenkin tarpeet tulevat huomioitua.
Laratesta löydät useita työn ravitsemuksellisiin haasteisiin perehtyneitä ravitsemusterapeutteja, kun haet ravitsemusterapeuttia hakusanalla “työhyvinvointi”. Luennoimme ja koulutamme mielellään ravitsemuksesta työkyvyn ja työssä jaksamisen näkökulmasta – ota rohkeasti yhteyttä!
